Tapahtui kerran jääkiekon SM-liigan ottelussa: Rauman Äijänsuolla pelattiin kiihkeää Satakunnan derbyä Lukon ja Ässien välillä.
Ässien puolustaja taklasi Lukon hyökkääjää jäähallin Nortamonkadun puoleisessa päädyssä (termi selostajalegenda Jouko Färdiltä) maalin takana niin, että kaukaloa reunustava pleksi irtosi.
Taklaus oli korkeintaan kahden minuutin jäähyn arvoinen, mutta Ässien puolustajalle langetettiin neljän ottelun pelikielto, koska juuri kyseisessä kohdassa oli sääntöjen mukaan kielletty taklaamasta.
Ihan samoin kuin oli kielletty taklaamasta myös Helsingin Nordenskiöldinkadulla jäähyaitioiden välissä, Oulun Raksilassa vaihtoaitioiden välissä ja Kuopion Niiralan Montussa vierasjoukkueen kannattajapäädyssä maalivahdista katsottuna vasemmassa kulmassa.
Nämä kaikki paikat jokaisen liigapelaajan piti muistaa, ja jos niissä kohdissa taklasi, rangaistus oli armoton: vähintään kahden ottelun pelikielto.
Miksi näissä kohdissa oli taklaaminen kielletty? Siksi, koska niissä kohdissa kaukaloissa esiintyi turvallisuuspuutteita, ja taklaus saattoi aiheuttaa taklatulle pelaajalle vakavan loukkaantumisen.
***
Uskotteko, että edellä kerrottu on totta?
Ei kannata. Ei se ole.
Mutta salibandyn F-liigassa edellä kuvailtu on täyttä totta.
Torstai-iltana silmiini osui F-liigan kurinpitopäätös, joka loksautti leukani auki.
Kaikkea sitä kuulee, kun tarpeeksi vanhaksi elää, oli ainoa ajatukseni.
Olen tehnyt urheilutoimittajan töitä kohta 30 vuotta, enkä ole todennäköisesti koskaan kuullut mitään yhtä typerää.
Salibandyliiga on määritellyt tälle kaudelle tiettyihin halleihin “turvallisuuspuutealueet”. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että “kentän mahdolliset turvallisuuspuutteet voidaan ottaa huomioon arvioitaessa rikkeiden vakavuutta”.
Jaa että mitä? lukija kysyy nyt.
Niinpä. Sitä samaa minäkin ihmettelin.
Kyse on siitä, että salibandyn F-liigassa (ja muilla sarjatasoilla) otteluita pelataan sellaisissa olosuhteissa, jotka ovat pelaajien terveydelle vaarallisia.
Joten F-liigan johtoporras suuressa viisaudessaan keksi asiaan ratkaisun: turvallisuuspuutealueet.
Näillä alueilla pelaajien on siis noudatettava erityistä varovaisuutta.
Herra varjele.
***
F-liigassa on puhuttu peliareenoiden turvallisuuspuutteista jo vuosia, jos ei vuosikymmenen.
Peli on nopeutunut vuosien saatossa valtavasti, ja viime vuosina moni halli ei ole enää ollut turvallinen, koska varoalueet kaukaloiden laitojen ja seinien tai katsomoiden välissä ovat liian pienet. Tämä aiheuttaa vaarallisia törmäyksiä seiniin, katsomoihin, katsomopalkkeihin tai muihin vaarallisiin elementteihin.
F-liigassa on myös jo pitkään ollut käytössä lisenssijärjestelmä. Lisenssivaatimuksiin kuuluu muun muassa se, että peliareenoiden on oltava turvallisia.
Mutta ne eivät ole. F-liiga itsekin myöntää tämän sanoissa “kentän mahdolliset turvallisuuspuutteet”. Silti F-liiga antaa joidenkin joukkueiden pelata kotiottelunsa vaarallisilla areenoilla.
Jyväskylän Happee heitettiin ulos F-liigasta, koska se ei pystynyt täyttämään lisenssivaatimusten taloudellisia ehtoja.
Esimerkiksi Tapiolan Urheilutalolla kotiottelunsa pelaava Espoon Oilers ei pysty täyttämään turvallisuusvaatimuksia, eli takaamaan pelaajien turvallisuutta. Silti se saa pelata ottelunsa Urheilutalolla.
Kyseisellä urheilutalolla maajoukkuepelaaja Krister Savonen loukkaantui vakavasti syyskuussa 2021. Savonen joutui lopettamaan ansiokkaan pelaajauransa.
***
Silti Urheilutalolla pelataan edelleen.
Viime lauantaina siellä sattui tilanne, jossa Nurmon Jymyn pelaaja Julius Koitto osui hieman selkäpuolelta kotijoukkue Espoon Oilersin Olli Wikstedtiin.
Wikstedt kaatui, ja Koitolle vihellettiin aivan asianmukaisesti kahden minuutin jäähy.
Mutta mutta. Koiton kohtaloksi koitui mainittu turvallisuuspuutealue. Koska törmäys tapahtui tällaisella alueella, salibandyn pääsarjojen kurinpitodelegaatio tuomitsi Koitolle torstaina neljän ottelun pelikiellon!
Neljän ottelun pelikielto kahden minuutin jäähyn arvoisesta rikkeestä!
“Kontakti tapahtuu Tapiolan Urheilutalon turvallisuuspuutealueella, joka on ankaroittava seikka”, päätöksessä linjataan.
En oikein keksi, miten asiat voisi hoitaa perusteellisemmin päin sitä itseään.
F-liiga panee oman saamattomuutensa sijaiskärsijäksi pelaajat.
Voin kertoa sinne F-liigan johtoportaalle, että tämä turvallisuusasia on hyvin yksinkertainen: Jos jonkin joukkueen peliareena ei ole turvallinen, siellä ei pelata. Jos joukkue ei löydä toista, turvallista, peliareenaa, se ei pelaa. Piste.
Tämä on ainoa asia, joka teidän on pantava turvallisuusasioissa kuntoon. Simple as that.
***
Hassunkurisinta turva-aluekeskustelussa on salibanbyväen oma jästipäisyys. Suurimmassa osassa nykyisistä halleista turva-alueet saataisiin riittävän suuriksi sillä, että kaukaloa kavennettaisiin tai lyhennettäisiin metri–kaksi. Mutta tämä ei Wanhan Liiton sählyjäärille käy.
Olen kuullut sählyväen monesti väittävän, että peli muuttuu radikaalisti, jos kaukaloa pienennetään yhtään.
Buahahhahhahhaaa!!!
Jos jalkapallossa kentän pituus ja leveys voi vaihdella jopa kymmenen metriä ja jääkiekossakin useita metrejä, miten ihmeessä sähly on peli, jota ei voi pelata yhtään pienemmässä kaukalossa?
Mutta ei kait siinä.
Sen kun pidätte tasan 40×20-metrisen kaukalonne ja sen kun pidätte turvallisuuspuutealueenne.
Mutta ei kannata sitten enää koskaan valittaa, miksi sähly ei koskaan nouse isoksi lajiksi.
Nimittäin nyt F-liigalle ja koko salibandylle nauravat taas ne kuuluisat naurismaan aidatkin.
Harri Pirinen
