Jääkiekkoleijonaksi aateloitu Sami Lepistö muistelee Atleetin haastattelussa maajoukkueuransa hienointa hetkeään ja karvainta muistoaan.
Pitkän uran puolustajana pelannut Sami Lepistö edusti Suomea neljästi MM-kisoissa ja kolmesti MM-kisoissa. Hän voitti MM-kultaa (2011), kaksi olympiapronssia (2010, 2014) ja yhden MM-pronssin (2008). Helenius saavutti myös pronssia nuorten MM-kisoissa 2004.
– Kunnia oli saada olla mukana. Pikkupoikana katselin niitä pelejä ja sitten sain itse olla niin pitkään messissä, kommentoi Lepistö Atleetin toimittajan Janne Niemenmaan haastattelussa.
– Olen saanut maajoukkueelta paljon. Monessa turnauksessa sain olla mukana mahtavien pelikavereiden kanssa. Olihan se unelmien täyttymys, Lepistö lisää.
Tähtihetki Heleniuksella osui 15 vuoden takaisiin Bratislavan MM-kisoihin.
– Paras muisto on varmaankin se 2011 maailmanmestaruus. On siellä muitakin hienoja muistoja, mutta kyllä se MM-kulta tulee ekana ja isoimpana mieleen.
Suomi oli sitä ennen voittanut miesten tasolla kultaa vain 1995. Sen jälkeen Leijonat oli hävinnyt kuusi arvokisafinaalia, kunnes 2011 viimein tärähti.
MM-finaalissa Bratislavassa Suomi murskasi Ruotsin 6–1.
– Jo pelkästään se voitto ja mitä se toi Suomen kansalle. Nykyään tuntuu, että voittaminen on ihan peruskauraa, mutta silloin siitä oli hetki kulunut, kun edellisen kerran oli voitettu. Kyllä se on jäänyt mieleen itselleni, Lepistö hehkuttaa.
Silloisista erityisen railakkaista MM-kultajuhlista muistetaan maalivahtivalmentaja Pasi Nurmisen ilmaveivi ja joukkueenjohtaja Timo Jutilan nilkkatulehdus. Pelaajat pääsivät Kauppatorin lavalle kuitenkin ongelmitta.
– Olihan se ihan älytön. Ja se fiilis, kun Kauppatorin nurkille käännyttiin bussilla. Se yleisömeri, joka siinä näkyi, oli jotain ihan sanoin kuvaamatonta. Oli se ihan mieletön juttu, Lepistö muistelee reilut 15 vuotta myöhemmin.
MM-kulta 2011 jäi Lepistön uran ainoaksi arvokisavoitoksi. Arvokisauralle mahtui myös muutama katkera välierätappio.
– Ikäviä muistoja on onneksi vähemmän kuin niitä positiivisia muistoja. En koskaan ollut häviämässä finaalia. Me oltiin enemmän pronssipeleissä, Lepistö toteaa.
Hetken mietittyään Lepistö nostaa esille maajoukkueuransa ikävimmän tappion. Ruotsi kaatoi Suomen Sotshin olympiakisojen välieräottelussa 2–1.
– Sotshin olympialaisten välierätappio oli semmoinen ikävä muisto. Siinä pelissä oli hyvä meininki ja se tappio harmittaa.
Leijonissa Lepistö kiekkoili kovien pelimiesten kanssa. Hän nimeää heistä unelmakentälliseensä, jossa olisi itse pelaamassa.
– Laitan sentteriksi Valtteri Filppulan. Pakkiparikseni otan Juuso Hietasen. Pekka Rinne maaliin. Laituriksi Teemu Selänne. Jari Kurrin kanssa en koskaan päässyt pelaamaan, mutta laitetaan laituriksi Juha-Matti Aaltonen.
Lepistön pelaajaura päättyi 2023. Sen jälkeen hän ei ole ollut jääkiekossa työtehtävissä.
– En päivittäin seuraa, kun en ole sillä lailla jääkiekossa tekemisissä, mutta totta kai jääkiekkoa tulee katsottua ja muutenkin seurattua. Ehkä NHL:ää enemmän kuin Liigaa, hän kommentoi nykysuhteestaan jääkiekkoon.
