Naisleijonien päävalmentaja Tero Lehterä mittauttaa perjantaina alkavassa Tanskassa pelattavassa MM-turnauksessa uskottavuuttaan, joka ei ole järin korkealla.
Vuoden 2025 keväällä Jääkiekkoliitto kohautti. Naisleijonien päävalmentaja Juuso Toivola sai väistyä tehtävistään, vaikka Suomi oli saavuttanut Tshekissä pelatussa MM-turnauksessa pronssia.
Toivolaan oli kohdistunut kritiikkiä. Jääkiekkoliitto päätyi Tero Lehterään, joka oli vapaana. Huippuvalmentajia tehtävään ei ollut jonoksi asti.
Lehterän pesti alkoi YLE:n haastattelussa rehellisissä merkeissä:
– En voi sanoa, että olen naiskiekkoilusta kauhean hyvin kartalla. Onneksi löytyy videotallenteita ja muiltakin löytyy informaatiota, joihin syvennyn välittömästi kotiin päästyäni, Lehterä sanoi.
Pelaajana MM-kultaa 1995 voittanut Lehterä nousi yhdeksän vuotta sitten SaiPan päävalmentajaksi. Hänen pestinsä SaiPassa alkoi hyvin, mutta sijoitukset heikkenivät kolme ja puoli vuotta kestäneen pestin aikana tasaisesti. Lopulta Lehterä sai potkut.
Nykyinen Sanoman asiantuntija Topi Nättinen väitti Etelä-Saimaalle, että Lehterän toimintatavat aiheuttivat SaiPan pelaajissa pahaa oloa. ”Hän kiusasi, nöyryytti, satutti ja traumatisoi minua”, kuuluivat Nättisen sanat.
Lehterä ei ole halunnut asiaa kommentoida. Tilanne on tässä tapauksessa sana sanaa vastaan.
Lehterästä on saanut median kautta lupsakan kuvan. Nättinen kertoi toisenlaisesta Lehterästä.
SaiPa-pestinsä jälkeen Lehterä on valmentanut Slovakian pääsarjaseura Dukla Trenciniä ja kolmea Ruotsin kakkostason Allsvenskanin seuraa. Ruotsissa hän tuli kolmena perättäisenä vuotena hätiin kesken kauden.
Ilkeästi voisi sanoa, ettei Lehterä tietoisesti hakeutunut naisten maajoukkueen päävalmentajaksi. Hän ajautui tehtävään.
Karmea floppi olympialaisissa
Naisleijonien ympärillä on riittänyt kohuja. Maajoukkuetta 2015–2022 valmentanut Pasi Mustonen saavutti hyviä tuloksia, mutta riitojakin riitti. Mustonen ja tähtimaalivahti Noora Räty kävivät median välityksellä julkista nokittelukisaa.
Lopulta Mustonen lähti pestistään 2022 kesken Pekingin olympiaturnauksen. Hän matkasi kotiin vakavasti sairastuneen vaimonsa tueksi.
Apuvalmentajan paikalta päävalmentajaksi noussut Toivola valmensi Naisleijonat Pekingissä MM-pronssille. Seurasi kolme seesteisempää vuotta.
Lehterän tultua peräsimeen alkoi taas tapahtua. Milanon olympiaturnauksen avausottelu Kanadaa vastaan siirtyi viikolla Naisleijonien norovirusepidemian takia.
Levisi huhuja, että norovirus olisi tarttunut Milanon yöstä karaokemikrofoneista. Lehterä vitsaili, että joukkue haki vastauksia tekoälyn avulla. Lehterä ottikin kisoissa pellen roolin, kenties poistaakseen huomiota ja paineita pelaajilta. Milloin hän puhui tiktok-videoista, milloin pelaajien päärynöiden syömisestä. Atleetin Harri Pirinen kirjoitti tuolloin kuvaavan tarinan Milano-Cortinan tapahtumista Siniviivassa.
Peli Suomella tökki. Naisleijonien maalilaulu Ruoskaa soi ensi kertaa vasta kolmannessa ottelussa. Ja missään muussa ottelussa tätä Erika Vikmanin ja Käärijän esittämää biisiä ei soitettukaan.
Naisleijonien turnaus päättyi puolivälieriin. Sveitsi oli parempi maalein 1–0.
Suomen pelaajista valtasosa itki. Pettymys oli niin kova, etteivät kaikki pelaajat kyenneet haastatteluun.
Lehterä hämmensi. Hän sanoi kantavansa vastuun, mutta sysäsi samalla vastuun pelaajiensa taitotason piikkiin.
– Mä kannan vastuun tuloksesta, mutta maalinteossa on kiinni yksilötaidosta. Se vaatii taitoa, päämäärätietoisuutta ja jonkin verran voimaa ja röyhkeyttäkin. Ei sen kanssa kerkeä hirveän paljon tekemään. Viimeistely harjoitellaan arjessa omatoimisesti, Lehterä sanoi.
Ja henkiset asiatkin saattoivat vaikuttaa.
– Voi kysyä pelaajilta, kokivatko he paineita, kun kiekko ei mennyt maaliin. Itse koin ainakin paineita pelaajana, kun homma ei luistanut.
Pelaajien taitotasoon maajoukkuevalmentaja ei lyhyessä turnauksessa voi vaikuttaa. Mutta maalintekoon liittyvään taktiikkaan ja henkiseen puoleen voi. Lehterä epäonnistui ja pahasti.
Mikä on totuus naisten jääkiekon arvostuksesta?
Lehterä antoi ymmärtää, ettei välttämättä jatkaisi pestissään enää olympialaisten jälkeen. Toisin kävi. Jääkiekkoliitto ilmoitti, että Lehterä jatkaa kaudella 2026–2027.
Atleetin tietojen mukaan päätös Lehterän jatkosta tehtiin, koska parempiakaan ehdokkaita ei ollut tarjolla. Julkisesti tällaista ei ole tietenkään kerrottu.
Tilanne kertoo siitä, ettei naisten jääkiekon arvostus ole Suomessa kovinkaan korkealla. Jääkiekkoliitolla on strategia, mutta olennaista kehitystä ei näytä tapahtuvan.
Tyttöpelaajien määrä ei tahdo kasvaa. Auroraliiga on yhä amatöörisarja.
Suomessa valtiovalta ei enää maksa naisten jääkiekon maajoukkuepelaajille 10000 euron kausittaista apurahaa. Tämä on johtanut siihen, että 2026 MM-kisoissa Naisleijonissa on ainoastaan yksi pelaaja Auroraliigasta.
Lehterä kommentoi naisten jääkiekon tilaa Atleetissa toissa maanantaina seuraavasti:
– Jos puhutaan kansallisesta tasosta, se on heikko vielä. Harrastajamäärät ovat liian pienet. Mulla on toive, että se voisi olla nousussa ja ainakin Jääkiekkoliitto panostaa siihen paljon. Toivotaan, että seurat ottavat siitä kopin.
– Ja myös me valmentajat. Meillä on valtava vaikutus siihen arkeen, miten urheilija kokee sen oman lajinsa. Toivon, että me kaikki ottaisimme siitä kopin. Sitä kautta naiskiekkoilijoiden määrä lisääntyy ja toiminta parantuu. Valmennat maaseudun tyttöjoukkuetta tai valmennat New York Rangersin NHL-joukkuetta, niin samalla ilmeellä, samalla kunnioituksella, samalla asenteella ja samalla ylpeydellä pitää mennä, Lehterä sanoi.
Lehterällä ei ole enää varaa epäonnistua MM-kisoissa. Minimivaatimus katastrofin välttämiseksi Naisleijonilta on välieräpaikka.
Otto Palojärvi
