Suomalaisurheilijat ovat tilastojen perusteella taistelemassa maanantaina alkavissa yleisurheilun EM-kisoissa useammasta kultamitalista. Eteenpäin on menty kahdeksassa vuodessa valtavasti.
Yleisurheilun EM-kisoja on järjestetty vuodesta 1934 lähtien. Vain kahdesti suomalaiset ovat jääneet tapahtuman 92 vuoden historian aikana mitaleitta. Ensi kertaa 1966 ja toisen kerran 2018.
Vuoden 1966 flopin jälkeen Suomen yleisurheilun tason nostamiseen kehiteltiin monenlaisia keinoja. Se näkyi 1974 EM-kisoissa Roomassa, kun suomalaiset voittivat neljä kultaa, yhden hopean ja viisi pronssia 33 urheilijan joukkueella.
Vuonna 2018 EM-kisoissa Berliinissä Suomen joukkueessa oli 41 urheilijaa. Mitaleita ei tullut. Parhaina suomalaisina Antti Ruuskanen oli keihäässä kuudes ja miesten pikaviestijoukkue juoksi kuudenneksi.
Tämän vuoden suomalaisista mitalisuosikeista Krista Tervo heitti 2018 EM-moukarikarsinnassa 65,37 ja karsiutui. Wilma Murto ylitti seiväskarsinnassa 435, eikä päässyt finaaliin.
Oliver Helander heitti 2018 EM-kisojen keihäskarsinnassa 76,64. Se ei riittänyt finaaliin.
Suomen paras naisurheilija 2018 EM-kisoissa oli kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä. Hän oli EM-finaalissa yhdeksäs.
Seuraavissa EM-kisoissa 2022 Murto voitti kultaa ja Mäkelä hopeaa. Helander voitti 2024 EM-kisoissa pronssia.
Suomen yleisurheilu joutui 2018 EM-flopin myötä valtavan somepilkan kohteeksi. Jälkipyykistä seurasi isoja muutoksia valmennuksessa. Huiput saivat enemmän tarvitsemaansa tukea.
EM-tasolla Suomi on kohentanut asemiaan. Sen sijaan maailmantasolla MM-kisoissa ja olympiakisoissa menestys on yhä ollut vaatimatonta, mitä mitaleihin tulee. Pistesijat nyt eivät ketään kiinnosta, vaan ainoastaan mitaleilla on merkitystä.
Olympialaisista Suomen viimeisin yleisurheilumitali on Antti Ruuskasen keihäshopea Lontoosta 2012. MM-kisoissa Tero Pitkämäki on sen jälkeen heittänyt keihäässä hopeaa 2013 ja pronssia 2015. Wilma Murto saavutti 2023 seipään MM-pronssia.
Birminghamin EM-kisoissa tositoimissa olevaa 65 yleisurheilijan joukkuetta on haukuttu liian suureksi. Mutta toisenlaisiakin mielipiteitä on esitetty.
On selviö, että valtaosalla EM-kisojen suomalaisurheilijoista ei ole mahdollisuuksia alkukilpailuista jatkoon. Tai suoraan finaaliin pääsevillä Suomen pitkänmatkan juoksijoilla ei ole mahdollisuuksia menestyä.
Mutta jonkinlainen palkinto uurastuksesta EM-kisapaikka silti on. Tuskin urheilija jaksaisi yrittää, jos ei olisi toivoa kisapaikasta, vaikka EM-raja ylittyisikin.
Vuonna 2018 mentiin valinnoissa samalla kriteereillä. Silloin kisapaikan saavutti 24 urheilijaa vähemmän kuin 2026. Eteenpäin on menty. Ja on eteenpäin menty siinäkin, että mitalitoivoja Suomen joukkueessa on viisi: Wilma Heltelä, Krista Tervo, Silja Kosonen, Alisa Vainio sekä Oliver Helander. 2018 Suomella ei tosiasiassa ollut yhtään mitalitoivoa, vaikka perusteettomia mitaliodotuksia muutaman urheilijan ympärille luotiinkin.
