Atleetin kolumnisti Lauri Hollo piti näkemästään, mutta ei kuulemastaan, kun juniorien yleisurheilun MM-kilpailujen lähetykset alkoivat eilen YLE:llä. Selostus meni ankarasti virsikirjaan.
Ensin kehut: on ihan loistavaa, että YLE näyttää Areenassa juniorien MM-kilpailut. En muista, että olisi koskaan ennen näytetty, elleivät kilpailut ole olleet Suomessa.
Yleisurheilusta täysin rinnoin nauttimisen tosin estää selostajavalinta. En tiedä, ovatko YLE:n kaikki yleisurheilusta jotakin ymmärtävät ihmiset Birminghamissa EM-kilpailuissa, mutta suunnistusselostaja Markku Mäkäräinen ei valitettavasti ole oikea mies koppiin, kun yleisurheillaan. 80-vuotias äitini oli kommentoinut jo lähetyksen alussa, että hänkin selostaisi paremmin. Äiti oli todennäköisesti oikeassa.
On todella kiusallista kuunneltavaa, kun selostaja ei selkeästi ymmärrä yleisurheilusta yhtään mitään. Asiavirheitä tuli järkyttävä määrä. Ehkä joku sellainen, joka ei yleisurheilusta juurikaan ymmärrä, ei sitä huomaa, mutta lajia vähänkin ymmärtävät kyllä huomaavat. Mäkäräinen mm. heitti, että moukarihäkin suuaukon paikkaa ei vaihdeta, nakkasi heittäjä sitten oikealta tai vasemmalta puolelta. Ja tämä vain yksi esimerkki lukuisista.
Kommentaattorina toiminut entinen kymmenottelija Otto Ylöstalo sai korjailla vähän väliä Mäkäräisen sanomisia. Melkein tuli ikävä jo Mikko Hannulaa.
Ulkomaalaisten nimien lausumisessa Mäkäräisellä meni myös useampi väärin kuin oikein. Suomalaiset osuivat sentään kohdilleen. Konsonantit nimissä kääntyivät jatkuvasti väärinpäin, esim Manavhela oli Manahvela jne. Tämä toistui koko ajan. Naisten 5000 metrin mestari Cherop oli Cheprok, joka muuntautui myös loppusuoralla ugandalaisesta kenialaiseksi. Ruotsin vitosen juoksija Carmen Cernjul oli Mäkäräisen suussa Kernjul. Ruotsalaiset tosin lausuvat sukunimen Säärnjyyl. Hiukan ihmettelen, ettei kaksikielinen Ylöstalo tätä korjannut. Ehkä hän ei kehdannut kaikkea korjata.
Lausumiset voivat kuulostaa pieneltä asialta, mutta eivät ole sitä. Tämä on pelkkä huolellisuuskysymys, ellei hänellä ole lukihäiriö. Ja jos on lukihäiriö, ei mielestäni pitäisi olla selostustehtävissä. Enkä sano tätä kiusatakseni tai irvistelläkseni, vaan puhtaasti ammatillisesti.
Kun itse olin YLE:n urheilutoimituksessa töissä 1990-luvulla, legendaarinen Bubi Wallenius piti kaikille urheilutoimittajille ulkomaisten nimien ääntämiskurssia. Parhaiten jäi mieleen se, kuinka lausutaan portugalilaisittain etunimi Joao. Joku yritti Tsoao, toinen Soao, lopulta joku keksi Hoao. Mutta väärin sekin Bubin ankarassa opissa meni, koska h-kirjainta ei saa ääntää suomalaisittain, vaan se pitää honottaa nasaalilla nenään kuin Irwin Goodman konsanaan.
Kisat jatkuvat vielä neljä päivää, joten kaksikolla on varaa parantaa. Huolellisuutta peliin vain. Jos eivät paranna, alan jatkossa honottaa omaa sukunimeäni nasaalilla nenään. Tai lausua sen ranskalaisittain Oloo…
Näkökulma: Lauri Hollo
