Potkut! Suomalaisesta valmentajasta tuli olosuhteen uhri – väärä seura pärjää paremmin

Panu Markkanen |

Pelaaminen himmeämmistä mitaleista ei riitä, kun kyseessä on suurseura. Samalla merkitystä on sillä, keitä vastaan suurseuralle tulee huonoja tuloksia. Tämän sai huomata Djurgårdenista potkut saanut Jani Honkavaara, kirjoittaa Atleetin jalkapallotoimittaja Panu Markkanen.

Ruotsin jalkapallon pääsarjan Allsvenskanin kolmanneksi viimeinen kierros ja sen tulokset toivat mukanaan suomalaisittain suuren uutisen. Tukholman jättiseura Djurgården hävisi Halmstadille ja menetti käytännössä mahdollisuudet mestaruuteen. Tämä maksoi päävalmentaja Jani Honkavaaralle työpaikan, kun Djurgården antoi miehelle potkut.

– Olemme saavuttaneet pisteen, jossa tunsimme, ettei ole enää mahdollista saavuttaa kehitystä, päivittäistä energiaa ja positiivisuutta, jota tarvitsemme nykyisessä rakenteessamme. Siksi teimme päätöksen tehdä muutos. Selkeä tavoitteemme jatkossa on olla seura, joka taistelee tittelistä joka vuosi, luki seuran tiedotteessa.

Taistelua mestaruudesta se onkin saanut käydä, muttei siinä ole järin hyvin onnistunut. Djurgården on kyennyt voittamaan vain yhden Allsvenskanin mestaruuden 20 viime vuoden aikana. Mitaleitakaan ei ole tuona aikana tullut kuin viisi. Edellisestä mestaruudesta tulee tänä syksynä kuluneeksi seitsemän vuotta.

Siinä syitä Djurgårdenille ensinnäkin positiivisuuden etsimiseen. Nimenomaan jatkossa.

– On tämä valmentajan homma todella raakaa. Tunnen ”Honsun” hyvin ja jaamme paljon valmennuksellisia toimintatapoja. Ihmettelen tätä kovasti. Mielestäni hänen tyylinsä valmentaa ja johtaa sopii todella hyvin juuri Ruotsiin. Mikähän ihme siellä on mättänyt? On kyllä kova homma, en ymmärrä, siunaili maamme kaikkien aikojen maajoukkuevalmentaja Markku Kanerva potkuja Atleetille.

– Onkohan hän nyt todellisuudessa saanut potkut vai onko lähtenyt itse? Toki apuvalmentajatkin lähtivät, joten on siellä pakko jotain häikkää olla. Mutta että kaksi kierrosta ennen loppua, kun tapellaan mitaleista ja europaikasta. En voi ymmärtää, Kanerva jatkoi.

Djurgården kuitenkin on suurseura. Se pelaa 30000 katsojaa vetävällä Tele Arenalla ja kirjautti 22480 katsojan keskiarvon viime kaudella. Se eteni toissa kaudella Konferenssiliigassa peräti semifinaaleihin asti. Tämä tuo mukanaan suurseuraan vuosittain kohdistuvat odotukset.

Atleetti tiedusteli Huuhkajien etätiedotustilaisuudessa Djurgårdenia heinäkuusta 2024 saakka pelanneelta Adam Ståhlilta kuvailua siitä, millaisen paineen seuran päävalmentaja vuosittain kohtaa.

– Tuo on todella hyvä kysymys. Paineet ovat valtavat. Seuralta, kannattajilta ja medialta. Niiden ero pienempien seurojen valmentajiin verrattuna ovat kuin yö ja päivä. Paineita pitää pystyä käsittelemään, Ståhl sanoi kertoen olevansa shokissa potkuista.

Honkavaaran näytöiksi jäävät viides sija Allsvenskanissa viime kaudelta ja tällä kaudella tuloillaan oleva kolmas tai neljäs sija. Suurseuroille on kuitenkin tärkeää myös se, miltä asiat näyttävät; ei vain se, mitä tapahtuu. Potkuja vauhditti hyvin todennäköisesti se, miten mestaruudetta jääminen ratkesi. Djurgården hävisi juuri Halmstadille, joka oli ennen ottelua koko sarjan viimeisenä.

Toinen tekijä voi tulla Tukholman sisäisistä jännitteistä. Honkavaara itse kommentoi keväällä Kymppipaikka-podcastissa, että monet kannattajat pitävät mestaruutta tärkeämpänä sitä, että paikallisotteluista AIK:ta ja Hammarbya vastaan tulisi voittoja. Djurgården kaatoikin Hammarbyn lokakuussa ensimmäistä kertaa liigassa liki neljään ja puoleen vuoteen, ja AIK:nkin toukokuussa.

Nämäkään voitot eivät kantaneet Honkavaaraa tilanteen yli. Tilanteen, jossa Djurgården menetti mestaruussaumansa tappiolla jumbolle samalla kierroksella, jolla Hammarby nousi liigakärkeen.

Panu Markkanen

ARTIKKELIIN LIITTYVIÄ AIHEALUEITA