Englannin maajoukkueen ja Bayern Münchenin tähtijalkapalloilija valittiin lokakuussa maailman parhaaksi jalkapalloilijaksi. Kanen urapolku ja hänen luonteensa eroaa monella tavalla muista nykyisistä supertähdistä, kirjoittaa Atleetin urheilutoimittaja Ville Hirvonen.
Kane on joutunut kulkemaan jopa poikkeuksellisen pitkän tien huipulle. Kanea ei pidetty lapsena kovinkaan suurena lahjakkuutena, ja hän on joutunutkin hiljentämään epäilijät vuosien varrella monta kertaa.
Kanen julkisuuskuva poikkeaa myös monella tapaa monesta muusta nykyisestä jalkapallotähdestä. Hänet tunnetaan perhekeskeisenä ja nöyränä ”anti-supertähtenä”, josta on ollut vuosien varrella lähes mahdotonta kaivaa mitään negatiivista.
Kane ei ole ollut uransa varrella se kaikkein räiskyvin persoona, mutta huippupelaajaksi hän on noussut kurinalaisuutensa ja kunnianhimonsa ansiosta. Näiden ominaisuuksien suhteen hän ei jää kakkoseksi yhdellekään toiselle huippupelaajalle.
Arsenal hylkäsi pojan, josta tuli maailman paras
Yksi Kanen uran suurimmista käännekohdista nähtiin jo hänen ollessa vasta alakouluikäinen. Lontoolainen Arsenal valitsi Kanen juniorijoukkueeseensa, kun Kane oli 8-vuotias, mutta hylkäsi hänet vain kaksi vuotta myöhemmin.
Myös Watford jätti Kanen ottamatta joukkueeseensa.
Sen sijaan Arsenalin verivihollinen Tottenham näki Kanessa potentiaalia ja nappasi nuoren pojan riveihinsä. Kane oli tuolloin 11-vuotias.
Britannian yleisradioyhtiö BBC julkaisi vuonna 2016 Kanesta laajan henkilökuvan, jossa kuvailtiin Kanen ominaisuuksia nuorena tarkasti. Kanea pidettiin tuolloin fyysisesti liian heikkona ja tästä syystä hänen ei koskaan uskottu nousevan maailman huipulle tai edes edustusjoukkueeseen.
BBC:n jutusta nousi esille kuitenkin Kanen liikunnanopettajan Mark Leadonin arvio. Hän arvioi Kanen olleen jo juniorina teknisesti hyvin lahjakas pelaaja, mutta ennen kaikkea hänen määrätietoisuutensa nousi esiin. Hän osasi lisäksi käsitellä taitavasti palloa ja ymmärsi peliä, vaikka fyysiset ominaisuudet eivät vielä olleetkaan halutulla tasolla.
Leadon kertoi myös, ettei Kane koskaan nostanut missään tilanteessa itseään muiden yläpuolelle.
11-vuotiaana kovin moni ei uskonut, että Kanesta tulisi koskaan huippupelaajaa. Tuossa vaiheessa Kanen luonne saattoi pelastaa hänet. Hän kykeni kestämään sitä, että häntä jatkuvasti vähäteltiin ja käytti sitä polttoaineenaan.
Neljä kertaa lainalla – eikä kukaan nähnyt supertähteä
Kaudella 2010-2011 Kane sai ensi kertaa urallaan mahdollisuuden pelata miesten pelejä, kun hän siirtyi Leyton Orientiin lainasopimuksella.
Seuraavalla kaudella seuraksi tuli lontoolainen kulttiseura Millwall FC, jonka paidassa Kane sai totutella fyysiseen jalkapalloon.
Tämän jälkeen Kane kävi lainalla vielä Norwich Cityssä ja Leicester Cityssä. Kane sanoi myöhemmin vuonna 2017, että Leyton Orientissa ja Millwallissa hän kehittyi, mutta sen sijaan Norwichissa ja Leicesterissä hän olisi voinut onnistua paremminkin.
Norwichissa Kane kärsi loukkaantumisista ja Leicesterissä hänen roolinsa jäi lopulta aika pieneksi.
Leyton Orientin entinen valmentaja Russell Slade muisteli Sky Sportsin haastattelussa vuonna 2024 nähneensä Kanessa todella paljon potentiaalia, mutta hänkin myönsi suoraan, ettei uskonut Kanen nousevan koskaan maailman huipulle.
Kane itse on myöhemmin kertonut suhtautuneensa lainapesteihin koko ajan samalla tavalla. Hän piti niitä vain askeleena sitä ainoaa tavoitetta kohti. Kane halusi aina palata Tottenhamiin ja vakiinnuttaa siellä paikkansa.
Nöyrä, mutta kunnianhimoinen
Leyton Orientin hyökkääjä Scott McGleish on myöhemmin muistellut, miten suuren vaikutuksen Kane teki häneen saapuessaan seuraan 17-vuotiaana.
Paikalla ei saapunut ylimielinen lupaus, joka oli jo Valioliigan kynnyksellä, vaan äärimmäisen nöyrä ja tiedonjanoinen nuorukainen.
Kane halusi jatkuvasti imeä oppia kokeneemmilta pelaajilta ja kuunteli muiden pelaajien mielipiteitä siitä, miten hän voisi kehittää pelaamistaan.
Vaikka Kane oli äärimmäisen nöyrä, oli hänellä kuitenkin samaan aikaan äärimmäisen vahva itseluottamus. Kanen juniorivalmentaja Dave Bricknell on muistellut BBC:lle, ettei hukattu maalipaikka horjuttanut Kanea. Sen sijaan hän halusi heti uudelleen päästä kokeilemaan ja yleensä toisella kertaa pallo löytyi jo verkosta.
Tämä kertoo paljon Kanen ainutlaatuisesta luonteesta. Hän pystyi olemaan nöyrä muita ihmisiä kohtaan, mutta samaan aikaan hän oli äärimmäisen varma omasta tulevaisuudestaan. Siitä, että hänestä tulisi huippupelaaja.
Tämä erottaa Kanen vaikkapa Ballon d’Oriin ehdolla olleista Kylian Mbappésta ja Lamine Yamalista. Kumpaakaan kun ei voi varsinaisesti sanoa nöyriksi.
Arsenalista tuli tietynlainen pakkomielle
Arsenalin entinen akatemiajohtaja Liam Brady kertoi vuonna 2018 seuran luopuneen aikanaan Kanesta sen takia, että tämä oli ”hieman pyöreä, eikä kovin urheilullinen”.
Brady toki myönsi suoraan, että seura teki tässä kohtaa suuren virhearvion.
Kanen oma suhtautuminen asiaan näkyi vuosien varrella niin, että hän halusi kostaa Gunnersille.
Hän kertoi The Players’ Tribunelle, että Arsenalin hylkääminen jätti hänelle pitkäaikaisen ja pakottavan tarpeen näyttää seuralle heidän olleen väärässä. Kane on myöhemmin todennut, että Arsenalin hylkääminen oli parasta, mitä hänelle saattoi koskaan tapahtua.
Kun sitten Tottenham ja Arsenal kohtasivat helmikuussa 2015, tuolloin 22-vuotias Kane teki kaksi maalia Tykkimiesten verkkoon ja ratkaisi Spursille 2-1-voiton paikallispelistä. Kane kertoi myöhemmin odottaneensa tuota hetkeä 12 vuoden ajan, jotta hän voisi näyttää Arsenalin olleen väärässä hänen suhteensa.
Vuosi 2014 muutti kaiken
Kanen uran suurin käännekohta osui vuoteen 2014. Hän oli ehtinyt ajautumaan jo lainakierteeseen, mutta tuolloin hän vaati mahdollisuutta Tottenhamin edustusjoukkueessa. Hän uskoi olevansa riittävän hyvä pelaaja Tottenhamin edustusjoukkueeseen, eikä suostunut enää lähtemään lainalle.
Päävalmentajaksi noussut Tim Sherwood ja valmennusryhmään kuuluneet Les Ferdinand ja Chris Ramsey antoivat hänelle mahdollisuuden.
Huhtikuussa 2014 Kane avasi ensimmäisen kerran Tottenhamin paidassa Valioliigan ottelun ja teki maalin Sunderlandia vastaan. Hän onnistui maalinteossa myös kahdessa seuraavassa ottelussa.
Seuraavalla kaudella Mauricio Pochettinon alaisuudessa Kane teki jo 21 Valioliiga-maalia ja 31 maalia kaikissa kilpailuissa.
Sittemmin Kane on ollut vuodesta toiseen yksi koko maailman parhaista maalintekijöistä.
Kane ei koskaan voittanut Tottenhamissa mitään, joten tie vei lopulta Saksan suurseuraan Bayern Müncheniin. Lukas Hradeckyn Bayer Leverkusen vei mestaruuden vielä Kanen ensimmäisellä kaudella, mutta sittemmin hän on viimein päässyt pokaalien makuun. Bundesliigan mestaruuden lisäksi hän on voittanut myös Englannin kanssa MM-pronssia.
Yksi konkreettinen teko kertoo Kanesta kaiken
Kanen luonteesta kertoo ehkä parhaiten se, ettei hän koskaan unohtanut entistä seuraansa Leyton Orientia.
Vuonna 2020 hän ryhtyi sponsoroimaan seuran pelipaitoja. Kane ei painattanut paitoihin kuitenkaan omaa tuotemerkkiään, vaan myi paidan mainospaikat eri järjestöille.
Mukana olivat muun muassa mielenterveystyötä tekevät järjestöt, lasten saattohoitokoti sekä Britannian terveydenhuollon työntekijöiden tukeminen koronapandemian keskellä.
Yhteistyö jatkui kaikkiaan kolmen vuoden ajan. Kane perusteli sitä sillä, että hän halusi antaa seuralle jotain takaisin siitä, että se oli antanut hänelle sen ensimmäisen mahdollisuuden pelata aikuisten pelejä. Tämä yksittäinen ele kertoo Kanesta kaiken.
Ihan tavallinen jätkä
Brittilehti The Guardian julkaisi vuoden 2018 MM-kisojen aikaan reportaasin Chingfordista, jossa Kane kasvoi.
Paikalliset kertoivat lehdelle, että Kane oli aina helposti lähestyttävä ja ystävällinen ihminen, johon oli helppo samaistua.
Kotikylän ihmiset sanoivat myös, että Kanen menestys tuntui heistä erityisen hyvältä juuri siksi, että hän oli ihan tavallinen ihminen, eikä etäinen supertähti.
Kane nähtiin vain oman kaupunginosan jalkapalloilijana, joka lopulta onnistui mahdottomalta tuntuneessa tehtävässä: nousemaan maailman parhaiden jalkapalloilijoiden joukkoon.
Kanen maanläheisyys ja nöyryys erottavatkin hänet kaikista muista jalkapallon supertähdistä. Hän ei ole halunnut pröystäillä rahoillaan tai menestyksellään, eikä se keltainen neste ole koskaan noussut päähän.
Se on hyvin poikkeuksellista, sillä huomattavasti paljon vähemmän elämässään saavuttaneet ihmisetkin käyttäytyvät kuin Euroopan omistajat ja suhtautuvat muihin ihmisiin ylimielisesti.
Kanen Ballon d’Or -voitto otettiin varsinkin Espanjassa vastaan katkerin mielin. Esitettiin jopa salaliittoteorioita siitä, että Kane piti saada voittajaksi, kun palkintogaala järjestettiin poikkeuksellisesti Lontoossa.
Foliohatuilta unohtui kuitenkin mainita se, että Kane teki kaudella 2025-2026 73 maalia kaikissa kilpailuissa seura- ja maajoukkueessa. Toiseksi äänestyksessä sijoittunut Kylian Mbappé teki sen sijaan 58 maalia ja kolmanneksi sijoittunut Lamine Yamal vain 25 maalia.
Kanen voitolla oli myös hyvin vahva symbolinen merkitys. Ballon d’Or on aiemmin perustunut hyvin vahvasti henkilöbrändäykseen ja tähtikulttiin, mutta nyt palkinnon voitti 33-vuotias ihan tavallinen britti.
Tämä osoitti sen, miten hyvin erilaisia reittejä pitkin maailman huipulle voi nousta. Mbappé ja Yamal olivat jo lapsina superlupauksia, kun taas Kane oli lapsena ”hieman pyöreä, eikä urheilullinen”.
Silti Harry Kane on nyt maailman paras jalkapalloilija. Ja täysin ansaitusti.
Ville Hirvonen
